kuusikostakajahtaa.blogspot.com

Alussa nosti jäljen ja pienen pätkän jäljesti, mutta kurvasi mielestäni liian aikaisin alarinteeseen, jonka alla oja. Siellä sitten haahuiltiin edestakaisin ja koitettiin nostaa jälkeä uudelleen (oli tiedossa, että jäljen tekijä oli ylittänyt ojan). Itse olin hieman kireä, kun harmitti epävarma meno ja tiesin, että harjoitus oli liian vaikea. Merri vaistosi tämän ja tuli luokseni monta kertaa vähän kuin kysymään neuvoa, tai rauhoittelemaan, tiedä häntä... No, yhdessä kohtaa sitten näkyi reaktiota ojalla ja Merri eteni kallioiselle jyrkänteelle ja samaan aikaan mukana kulkijat ilmoittivat sammaleessa näkyvistä jalanjäljistä ja palattiin takaisinpäin siitä mihin olin edennyt ja jatkettiin kallion toista reunaa. Jälkeenpäin sitten selvisi, että jäljen tekijä (Kata) oli mennyt juuri kallion toiselta puolelta, minne Merri reagoikin. Tässä kyllä sekoitti pakkaa se, että meitä oli kolme tietämätöntä arvailemassa jäljen suuntaan, olisi pitänyt luottaa koiraan. Tosin Merrin jäljestys oli nyt niin epävarmaa, että tuskin harjoitus olisi yhtään sen paremmin sujunut vaikka oikeaan suuntaan olisi lähdettykin. Loppu oli sitten haahuilua, oltiin ihan muualla kuin missä jälki...

Siinä sitten pohdittiin erinäisiä syitä huonosti menneille harjoituksille. Merri on nyt viime aikoina mennyt paljon mun tekemiä jälkiä ja mietittiin, että jos olen tietämättäni ohjaillut sen menoa ja siksi nyt kyseli neuvoa. Jälkeenpäin kyllä mietin, että meillä on mennyt hyvin ja varmasti ne oma tekemät, ei siinä ole ehtinyt ohjailemaan, kun Merri on edennyt kuin juna. Itsellä tuli mieleen, että jostain syystä jännitän nyt treeneissä enemmän ja se siirtyy koiraan. No, tämän perjantain harjoitus oli olosuhteiltaan jo meille liian vaikea ja nyt on tarve palata reippaasti taaksepäin helppoihin ja mukaviin harjoituksiin. Saadaan varmuutta, joka nyt tuntui kadonneen parissa harjoituksessa. 

Loppuun tehtiin vielä alle 100m n. 1/2h jälki, joka meni hienosti ja Merrille oli tosi mieluisa loppupalkaksi repusta kaivettu jalkapallo!

Aaro on oppinut kiipeilemään...

...ja kävelemään (aika tarkkaan vuoden ikäisenä).

Juhannuskylpy mökillä.

Hellepäivinä käytiin lähes päivittäin Räikän tai Aron uimarannoilla.

Ukkostakin oli välillä ilmassa.

Uusi koti.

Seri Merulla Heinäkuun alkupuolella.

Aaro porskuttelee Timpan ja Merrin tiukassa valvonnassa.

Välillä johdettiin joukkoja kirkkoveneen keulasta ;)

Vesipeto Emma

Aaro pallottelee

Kaksin Kalajoella 

Tilaa riitti, vaikka väkeä oli paljon.

Auringonlaskua.

Auringonlaskua.

Löydettiin Kärsämäeltä yöpymispaikka aitasta.

Koposenperässä nukuttiin erinomaiset yöunet, kun kerrankin oli viileää (ja hiljaista).

Retkiruoka maistui.

Kesämies...

...vauhdissa!

Hiki tulee maatessakin.

Kesäkukkia.

Santtu

Emman kesän kohokohtia

Pörri 

Ihan pikkuisen jännitti!

Jälkeä nostaessa en ollut huolellinen vaan seurasin koiraa kun se lähti metsän puolelle kävelemään. Ei vielä ollut nostanut jälkeä, mutta oli ihan tyytyväinen, kun seurasin sitä.... Näin "partioitiin" hetki, kunnes ohjaajakin tajusi, että olemme ajautuneet ihan liian sivuun siitä missä jäljen kuului kulkea. Jälkikäteen kyllä tiesin aina milloin Merri ei ollut jäljellä, se etenee jälkeä kuin juna jäljestäessään. Tulimme ojalle ja tässä Merri paineli heti ojan pohjalle ja etsi jälkeä omatoimisesti sieltä. Nosti sitten jäljen hienosti ensimmäisen kerran harjoituksen aikana. Melkein heti oli esine, jonka Merri löysi rengastamalla. Jatkettiin jälkeä ja metsäautotien ylitys olisi mennyt ihan mukavasti, ellen olisi pyytänyt siihen kohtaan jäljen tekijää laittamaan merkin. Jälleen kerran Merriä häiritsi merkin haju, joka aiheutti pyörimistä. Heti, kun näytin merkin Merrille, jatkoi jäljestystä määrätietoisesti.

Ennen loppua harhauduttiin taas jäljeltä, nyt tiesin heti, että jälki katosi. Merrin työskentely muuttui epävarmemmaksi ja vilkuili mua. Leikattiin siihen suuntaan missä suunnassa jälki kulki ja Merri nosti jäljen hieman ennen sen loppua.

En tiedä miksi itselläni ei oikein olleet ajatukset koossa harjoituksen aikana. Hyvää kuitenkin oli se, että osasin lukea milloin ei olla ja milloin ollaan jäljellä ja mitä sitten tehdään, kun ei olla sillä jäljellä ;)

Merrin jälki oli taas lyhyt n. 100m ja kulki pääosin hetteikköisessä kosteikossa. Ikää oli 1,5h ja taas oli kuuma ilma. Hyvin ja jälkitarkasti meni.

Serillä oli suurinpiirtein samanpituinen ja ikäinen jälki ja siellä täällä juustonpaloja. Tarkkaan ja huolellisesti nuuskutteli, mutta muurahaiset oli hyökänneet juustoihin, joten jätti ne syömättä. Kuitenkin ilmaisi niistä jokaisen erikseen ;)

Merri nosti hyvin jäljen ja lähti määrätietoisesti ja varmasti jäljestämään. Sekään, että en kunnolla pysynyt vaikeassa maastossa perässä ja heiluin kuin heinämies ei näyttänyt haittaavan, odotteli hetken, että pääsin kompuroimaan pystyyn. Oli ihan hyvä juttu, että mulla oli täysi työ pysyä pystyssä, en ehtinyt puuttua koiran työskentelyyn ollenkaan ;) Ei siinä kyllä puuttumista ollutkaan, jälkitarkasti meni. Yksi esine oli matkalla, jonka toi mulle. Ihan lopussa jälki nousi mäenrinnettä ylös ja tässä oli ylhäältä tuleva tuuli painanut hajun alla olevaan kosteikkoon. Merri kävi tarkastamassa kosteikon ja jatkoi jäljen loppuun ja sai hienot kehut,

Oli kyllä hyvä ja varma suoritus Merriltä, ei paljon mammalta mitään kysellyt tai jaloissa pyörinyt. Ensi kerralla saa ikä olla jo 2h ja pituus riippuu sitten lämpötilasta. Kauhean kuumalla ei viitsi pitkää jälkeä ajaa. 

Seuraavalla kerralla hieman pidempi jälki n. 1 1/2h ikäinen ja 1-2 esinettä.

Jatkettiin jäljestystä ja nyt tuuli ihan suoraan vasten ja tuuli kuljetti välillä tuoretta hajua maalimiehestä, eli Merri nosteli nokkaansa useamman kerran. Merri sai myös tuoreemman hajun sieltyä mistä mm oli kulkenut jäljen päähän jäljen vanhenemisen jälkeen ja yritti pariin otteeseen vetää alhaalle menevälle tielle. Pysäytin sen sitten aina ja kehuin ja Merri palasi aina "vanhalle" jäljelle, eli oli kyllä koko ajan ihan selvillä missä se meni, olisi vain halunnut vaihtaa tuoreempaan jälkeen. Myöhemmin sitten keskusteltiin olisiko sen vain pitänyt antaa vaihtaa tuoreempaan ja menna sitä kautta maalimiehelle. 

Oikein mukavasti mennyt harjoitus ja oli oikeastaan ihan hyvä ettei kaikki olosuhteet olleet optimaalisia ja etukäteen mietittyjä (mm. tuulen suunta). Kokeessakin jälki piirretään maastoon kartalla ja tehdään suunnitelman mukaan riippuimatta siitä mistä tuulee. Puhumattakaan mistään tositilanteesta missä reititkin on mitä sattuu.

Samaan malliin jatketaan. Ensi kerralla jälki n. 250-350m, ikä 1h 15min, ehkä 1 esine voi olla. Tässä harjoituksessa oli ihan hyvä ettei ollut esineitä, muutenkin oli aika paljon "tapahtumia" jäljen aikana.