Matkattiin Savitaipaleelle pääsiäisen kunniaksi, kuten perinteenä on ollut. Tänä talvena ei oltu mökillä ollenkaan lumiaikaan, kun jouluna ei ollut lunta eikä nyt pääsiäisenä… Etukäteen hieman jännitti miten pitkä automatka sujuu vauvan kanssa, tähän saakka autoilu on aina sujunut hyvissä merkeissä eli vauski on vaan nukkunut tyytyväisenä. Niin nukkui nytkin! Kerran heräsi matkalla syömään ja samalla vanhemmat pääsivät käymään vessassa. Olin tehnyt eväät mukaan autoon ettei tarvitse pysähtyä kahvittelemaan ja tuntui matka huomattavan paljon lyhyemmältä kuin normaalisti. Johtunee varmaan siitä, että yleensä ollaan syöty kunnolla jollain huoltoasemalla ja siihen saa  helposti kulumaan tunnin. Nyt matkaan kului 3,5h, normaalin 4,5h sijaan ja tuli paljon halvemmaksi ;)

 

Vauvalla oli ollut pari hankalampaa päivää ja yötä juuri ennen reissua, mutta mökillä kaikki sujui tosi hyvin ja vauva oli hyväntuulinen koko reissun ajan. Meillä siis tuo "hankala" yö tarkoittaa heräämistä kahden tunnin välein syömään ja "hankala" päivä sitä, että vauva ei nukahda kunnon pitkille päiväunille vaan torkkuu lyhyitä pätkiä pitkin päivää. Nyt on alkanut muodostumaan ihan selkeä rytmi päiväohjelmaan ja yöt selvitään yhdellä heräämisellä. Päivällä nukkuu 11-14 kunnon päiväunet, jolloin ehdin puuhailemaan kaikennäköistä ja yöllä yöherätys on aika tarkkaan klo 3. Aamulla sitten herätään 6-7 aikaan ja riippuen vähän äidin reippaudesta joko noustaan silloin ylös tai syödään ja jatketaan unia n. 9 saakka ;) Nukkuu kyllä tuolla välissä sitten muitakin päiväunia, mutta niiden aika hieman vaihtelee sen mukaan miten käyn vaunulenkeillä yms.

 

Mutta takaisin mökkiaiheeseen! Meillä aloitellaan kesällä suuremman mökin remonttia (pienellä budjetilla ja pitkällä tähtäimellä…), joten käytiin siellä kuvaamassa ja kartoittamassa tilannetta. Saatiin vihdoin selvitettyä kohta, josta vesiputkisto on rikki, eikä ole ihan niin paha tilanne sen suhteen kun pelättiin. Toukokuun alussa sitten puretaan kylpyhuoneen seinät ja yksi keittiön seinä ja Peetun työkaverin olisi sitten tarkoitus tulla auttamaan siitä eteenpäin. Ei varmaan saada mökkiä asumiskuntoon täksi kesäksi, mutta toivotaan, että edes seuraavaksi. Olisi niin paljon enemmän tilaa sitten olla, varsinkin kun vieraita tulee.

  Vanhan joutopellon vesakkoa raivattiin sen verran kun ehdittiin, vielä jäi toukokuuksi puuhaa. Sinne on kasvamassa kaunis koivikko, kunhan saadaan nuo pajut ja lepät sieltä pois viemästä elintilaa. Viime syksyn myrskyn tuhoja, eli kaatuneita puita ei ehditty korjaamaan, ne odottaa siellä toukokuun "lomaa".

 

Harmaita hiuksia mökillä aiheutti Seri, joka oli päättänyt, että mökkipihan maisemat eivät hänelle riitä, vaan naapurustosta löytyy kaikkea mielenkiintoisempaa… Lammen jääthän olivat todella heikot jo ja meidän puolen lampi oli itse asiassa puoliksi sula (telkkäpariskunta oli saapunut). Peetu sitten oli nukuttamassa vauvaa pihalla vaunuihin ja ihmetteli mihin Seri oli häippäissyt ja oli käynyt serkkuni mökillä katsomassa löytyykö sieltä (koirat käyvät aina sen tarkastamassa, kun serkuillani on myös kaksi koiraa ja heidän mökiltään saattaa löytyä luita ja muuta mukavaa). Mökki on korkean mäen päällä ja sieltä Peetu näki miten Seri tuli takalammen jäätä pitkin toisen naapurin pihasta… Ja lehdessähän oli juuri juttua, miten joku oli hukkunut jäihin pelastaessaan sinne tippunutta koiraa. Tämän jälkeen Seri oli vain tarkkailun alla pihalla, mutta lähtöpäivänä Peetu oli täyttämässä mökin ja saunan puukoreja täyteen ja sisällä piipahdettuaan oli koirat taas häippäisseet (Peetu oli siis poissa pihasta ehkä minuutin). Merri tuli takaisin heti ensimmäisestä vihellyksestä, mutta Seriä ei näkynyt missään… Peetu kävi läpi takalammen rannat, mutta koiran jälkiä ei näkynyt (onneksi edellisenä yönä oli satanut pari senttiä lunta). Peetu lähti sitten pidemmältä etsimään ja minä kävin läpi lähipaikkoja, kun vauva nukkui mökissä päiväunia. Naapureiden pihassa Seri oli kuulemma käväissyt, olivat nähneet, kun laittoivat pihalla autoa ja jatkanut siitä kylää kohden. Peetu lähti sitten sinnepäin ja tuolla kylään vievällä tiellä Seri oli sitten tassutellut vastaan…

 

Seri on ollut näistä meidän koirista aina se "itsenäisempi" osapuoli, mutta tällaiset seikkailureissut eivät kuitenkaan ole olleet kovin tyypillisiä. Yleensä häippäisee saatuaan jonkun mielenkiintoisen hajun (ruokaan/jätöksiin liittyvän) ja silloin menoa ei välttämättä pysäytä mikään. Peetu onkin antanut Serille lempinimen "kakkamagneetti" tähän liittyen ;) Tällaisen karkureissun Seri teki myös viikko sitten täällä kotona, kun olin tullut pitkältä lenkiltä ja jätin kuraiset koirat metallitolppaan kiinni meidän pihalle siksi aikaa, kun riisuin vauvalta ulkovaatteet ja syötin vähän. 15min kuluttua lähdin koiria hakemaan sisälle pesulle ja Seriä ei näkynyt missään! Oli saanut hihnansa irti tolpasta ja lähtenyt jonnekkin. Ei auttanut muu kuin kääräistä vauva kainaloon ja lähteä pihalle etsimään. Kukaan vastaantulijoista ei ollut koiraa nähnyt ja löysin Serin lopulta tuosta lähimetsästä, jossa eräällä omakotitaloasukkaalla on jonkinlainen omintakeinen kompostiviritelmä… No, sekä mökille, että tänne kotiin on koirille suunnitteilla aitaus. Voi olla, kun on nyt tuolla mökillä keksinyt tuon seikkailemisen, niin aina tilaisuuden tullen livahtaa reissuilleen. Täällä kotonahan nuo ei muutenkaan ole pihalla vielä vapaana, kun meillä ei ole aitaa.

 

Tämä viikko onkin aika kiireinen, kun vauvalla on ristiäiset sunnuntaina ja niitä täytyy järjestellä. Tänään pääsen kampaajalle ja piristää varmasti kovasti, alkaa otsatukka peittää jo silmät ;) Koirien kanssa olen treenannut kaikkea pientä, mitä en ole tänne ehtinyt raportoimaan. Lähinnä markkeerauksia dameilla ja Merrin kanssa kaukoja pallopalkalla. Sopii muuten tosi hyvin Merrille tuo pallo palkaksi ja maahanmenot on olleet tosi vauhdikkaita. Nyt en hakutreeneihin ehtinyt maanantaina, kun tultiin silloin vasta mökiltä ja ensi viikolla meillä on vielä vieraita maanantaina, joten en silloinkaan pääse. Täytyy ensi viikolla yrittää mennä johonkin toiseen ryhmään treenaamaan, meillä alkaa se koe lähestyä uhkaavasti… Vaikka ei tässä tietysti mitään ihmeitä tehdä ennen sitä, mutta saa vähän varmuutta kuitenkin (tai sitten ei).