Vaikka labradori on lyhytkarvainen koira on sillä kaksi kertaa vuodessa aivan järkyttävä karvanlähtö ja se kestää kerrallaan vähintään kaksi kuukautta. Ja koska Seri on steriloitu narttu, kestää se karvanlähtö 12 kk vuodessa... Ja nyt on Merrillä karvanlähtö. En oikeastaan käsitä miten Serillä ylipäätään on vielä turkkia ja vielä ihan tuuhean näköinen. Ja että viime keväänä lattiamateriaalia valitessa uuteen asuntoomme en muistanut, että meillä ei ole keltaista labradoria vaan musta ja ruskea. Vaalealta laminaatilta nuo tummat karvat erottuvat melkoisen hyvin. Imuri on laulanut nyt kerran päivässä ja silti Serin ei tarvitse tallustella kuin kerran asunnon läpi, niin ne karvat satavat takaisin lattialle... Myös perjantai-hepallani Ramonalla on karvanlähtö. Yksi sipaisu harjalla ja vaatteet ja suu on täynnä karvoja...

Viikonloppu sujui töiden ja sukuloinnin merkeissä. Koirat ovat olleet vähän hunningolla, kun viime viikon keskityin hoitokoiriin ja lauantaina olivat hoidossa Peetun äidillä, kun olimme Helsingissä käymässä. No, saivatpa silloin ulkoilla kunnolla. Valokuvia en sitten saanut skannattua, kun ei isän skanneri ollut yhteistyökykyinen ja ajuri-cd kadonnut mystisesti. Nyt pitäisi keskittyä työntekoon, mutta tässä sitä päivitellään blogia turhanpäiväisillä asioilla.

Maanantai.