En nyt laittanut otsikkoon päivämäärää, kun ollaan treenattu aika paljon kotona, mutten ole niitä tänne ehtinyt kirjaamaan.

Nome-seuraaminen: Tätä on treenattu ihan metsälenkeillä, eli olen vahvistanut oikeassa paikassa kulkemista eri maastoissa. Pieni partiolainen tarjoaa oikeaa paikkaa nyt ihan ilman käskyäkin tuolla lenkeillä ("nokun siitä saa makkaraa"), mikä on oikeastaan vähän ärsyttävääkin, kun varjo on jatkuvasti polvitaipeen paikkeilla... No, on tästä ollut hyötyä noissa varsinaisissa treeneissäkin, eli viimeeksi Merri kulki paremmin matkassa, ihan ilman sitä makkaraa.

Muistiharjoitukset: Olen tehnyt useampia muistiharjoituksia ja nämä ovat sujuneet todella kivasti, aina on muistijälki jäänyt. Täytyy pidentää matkoja ja aikoja pikkuhiljaa, nyt olen tehnyt varsin helppoja.

Sitten tämän päivän harjoitus, joka oli maltti ja kakkoset veteen-aiheinen. Eli ensin Merri oli kauempana paikalla istuisessa ja heittelin dameja kauempana ja olin heittävinäni veteen myös. Kun olin heittävinäni veteen, siirtyi Merri muutaman koiranmitan lähemmäksi ja sai heti tiukan muistutuksen ja palautuksen oikeaan paikkaan. Tämän jälkeen kyllä pysyi vaikka tein kaikenlaisia kummallisuuksia. Heittojen aikana istui myös hyvin ja lähti vasta luvan saatuaan. Ensimmäisellä kerralla en itse ollut tarkkana, joten dami putosi rantapenkereelle. Seuraavilla sain Merrin palauttamaan käteen saakka, kehumalla koiraa koko ajan kovasti, kun nousi rantaan. Viimeisen heiton olin heittänyt niin vinoon, että oli melkein rannassa, joten Merri ei uinut takaisin vaan tuli rannan kautta. Vaikkei tuo niin positiivinen asia ollutkaan, mutta se dami tuli koko matkan suussa käteeni saakka. Olin todella onnellinen tästä edistysaskeleesta!

Emma katseli tätä kaikkea silmät pyöreänä rattaista. Meidän aamuohjelmaan kuuluu n. 40min lenkki, joka kiertää Veittijärven rantaa. Hyvin saan noita vesitöitä treenattua siinä yhteydessä, vaikka päivittäin ilman ylimääräisiä järjestelyitä. Seri meinasi kuristaa itsensä puuhun, joten se sai myös tehdä yhden kakkosmarkkeerauksen veteen! Tosin heitin damit niin lähelle, ettei sen tarvinnut kovin pitkää matkaa uida. Hyvin meni, mutta ensimmäisen hakiessaan tarttui Serin jalkaan uponnut onkisiima koukkuineen, painoineen, kohoineen ja vapoineen... Onneksi koukku ei ollut uponnut mihinkään, mutta hetki meni selvitellessä. Hyvin muisti kuitenkin, että siellä on toinenkin dami, tämä välikohtaus ei häirinnyt Serin teräshermoja millään lailla ;) On se niin mainio mummeli!