Jäi viikonloppuna blogin päivitykset, kun oli niin hienot ilmat ettei koneella raaskinut oleskella. Lauantaiaamuna Peetu lähti työkaverinsa kanssa Kuruun kalaan, taas tuli saaliiksi n. 3kg hauki ja toinen hieman pienempi. Me Emman kanssa suunnattiin samaan aikaan Prismaan asiakasomistajapäiville ostoksille. En osannut oikein käyttää hyväksi tarjouksia, kun en keksinyt mitään mitä oltaisiin erityisesti tarvittu... Tuli ostettua sitten vain valokuvakehyksiä ja amppeli tuohon etupihalle. Jälkeenpäin kyllä sitten tuli mieleen vaikka mitä (esim. hyttyssuoja vaunuihin)...  Emma uinui vaunuissa ostosten ajan ;)

En ole hirveästi Emman kanssa ostoksilla käynyt, johtuen varmaan siitä, etten käy muutenkaan usein  kaupoilla jos ei normaaleja ruokaostoksia lasketa. Pari edellistä kertaa on kuitenkin mennyt jostain syystä huutamiseksi, joten tämä oli siihen verrattuna oikein positiivinen reissu. Tosin aiemmin olen laittanut Emman niihin ostoskärryjen turvakaukaloihin ja nyt sai kölliä ihan omassa vaununkopassa, jossa on tuttua ja turvallista.

Lauantaina iltapäivällä sitten päätettiin kokeilla retkeilyä niin, että Emma on kantorepussa mukana. Menomatkalla killitteli repussa mietteliään näköisenä ympäriinsä (oli kova tuuli) ja paluumatkalla sitten vedettiin jo sikeitä ;) Käytiin taas Kivikeskulla, kun se on tässä lähellä ja koirat pääsee siellä hyvin uimaan ja harvoin näkee muuta porukkaa. Nyt kyllä nähtiin vanha mies virvelin kanssa järvellä, jossa ei saa kalastaa kuin mato-ongella (luonnonsuojelualuetta). Ei vastannut mitään, kun kysyttiin onko tullut kalaa...

Koska lauantain reissu meni niin hyvin, niin sunnuntaina uskaltauduttiin Kurun Riuttaskorpeen saakka retkelle ja otettiin Peetun veljenpoikakin (pian 5v) mukaan. Hyvin meni tämäkin reissu, ainoastaan kun nuotiopaikalta oltiin lähdössä makkaroiden paiston jälkeen jatkamaan reissua, tuli pieni kiukkukohtaus, joka meni ohi heti kun päästiin kunnolla liikkeelle. Loppumatkan nukkui taas kantorepussa.

Kuvia reissulta:



Näkymä näköalatornista. Merri kiipesi tuonne myös ja täytyy sanoa, että aika rohkea koira on. Kaksi viimeistä osuutta tuonne torniin on melkein yhtä jyrkkä kuin tikapuut ja välistä näkyy suoraan alas. Isoksi koiraksi tuli portaat ketterästi alas ja erittäin rauhallisesti! Järven nimi ei nyt muistu mieleen.



Mietteliäänä katsellaan maisemia.



Äidin sylissä nuotiopaikalla.



Merri "aarre" suussa.



Seri pohtii miten pääsisi lähemmäksi makkaranpaistajia.