Tänään illansuussa lähdin Merrin kanssa treenaamaan läheiselle pellolle olemista ja NOME-seuraamista. Merri oli oikein pieni partiolainen, lie sensoroinut musta edellisen päivän pettymyksen ja päätti tsempata ;)
Seuraamiset sujui ilman haisteluja, kusemisia ja haahuiluja. Ei mitään moittimista vaikka pitkiä pätkiä tehtiinkin. Seuraavalla kerralla sama vieraassa paikassa.

Oleminen tarkoittaa siis sitä, että Merri istuu vieressä ja mitään ei tapahdu. Itse saatan kurotella johonkin suuntaan ja välillä liikkua muutaman askeleen ja jätän koiran paikoilleen odota-käskyllä. Muutaman kerran yritti mennä maahan, mutta puutuin siihen heti ja loppuakohden ei enää yrittänyt. Tämäkin hyvin, mutta oli tilannekin ihan häiriötön. Tämäkin seuraavalla kerralla enemmillä häiriöillä.

Loppuun sain sitten häiriöllisen tilanteen, kun olimme Hiekkakuopalle johtavalla tiellä ja kuulin, että kuopalta päin tulee lauma mopoja. Odottelimme sitten Merrin kanssa ihan periaatteesta puoliksi tiellä (joku näistä tulevaisuuden toivoista poltti lämpäreen maata tuolta muutama viikko takaperin) ja hienosti istui Merri paikoillaan vaikka muutaman metrin päästä meni n. 15 mopoa peräkanaa.

Merri pääsi tämän jälkeen vielä tunnin juoksulenkille Peetun kanssa ja aika rauhallinen koira on meillä nyt ;) Aamupäivällä käytiin molempien koirien kanssa pitkästä aikaa Kivikesku-järvellä lenkillä koko perhe. Emma yleensä kävelee mukana reippaasti, mutta nyt kait sateinen ja synkkä metsä oli jotenkin pelottava eikä viihtynyt polkuosuudella kuin sylissä. Metsäautotiellä meillä olikin vaunut, kun muuten tuota kävelyä olisi yhteensä ollut niin paljon ettei olisi Emmaa jaksanut kantaa. Iltapäivällä kävimme mummun ja papan kanssa Kiinalaisessä syömässä ja hyvin maistui Emmallekin, söi kolme pientä lautasellista. Aika viihdyttäminen tuollaisessa "siiselissä" on, että viihtyy koko ruokailun ajan, mutta kohtuullisesti onnistui tälläkertaa, vasta ihan lopussa kärähti hermot Emmalta ;)