Täytyykin kirjoittaa vähän Emman kuulumisia, kun kyselyistä päätelen tätä blogia lukee nykyisin enemmistö sellaisia, joita ne kiinnostaa noita koirajuttuja enemmän. Otsikko viittaa eilisen ja tämänpäivän onnettomuuksiin, joiden johdosta on pari mustelmaa Emman otsassa. Emma on siis keksinyt kuinka tuolia työntämällä pääsee kiipeämään mitä erilaisimpiin paikkoihin. Suosituimpia tällähetkellä on tiskipöytä (meillä on innokas tiskari), sekä pihan ovi, josta näkee mielenkiintoisia tapahtumia (esim. kaivuri äidin raparperipuskan päällä...). Eilen sitten Emma katseli ulos pihan ovesta ja yritti toisella kädellä nojata tuolin selkänojaan, joka olikin eri suunnassa ja Emma kaatui otsa edellä lattialle. Vaikka melkein vieressä olinkin, niin en ehtinyt mitään tekemään, sen verran vain kerkesin ajatella, että nyt kyllä sattuu. Aika pienillä itkuilla onneksi selvittiin, mutta otsaan tuli iso kuhmu ja todella kamalan näköinen mustelma.

Tänään sitten oltiin aamupäivällä tultu lenkiltä ja olin koirat juuri päästänyt sisälle ja hihnat roikkui hassusti varaston ovesta, toinen hihna jäi Emman jalkaan kiinni ja taas muksista kaaduttiin otsa edellä (onneksi hieman matalammalta). Tälläkertaa hieman isompi itku, mutta varsin pieni mustelma. No, muksaukset kuuluu tämänikäisten elämään, mutta tarkempi olen nyt ollut noille tuolille kiipeämisien suhteen.

Muuten Emma on edelleen hyvin touhukas ja ymmärtää lähestulkoon kaiken puheen. Omaa juttuakin on ruvennut tulemaan ja taitaa kyllä tulla aika höpöttelijä ;) Sanoja tulee lisää, tänään esim "koia"=koira, "kukka", "kakku", "kakka", "ikkä"=?, "pappa", "anna". Niiden vanhojen äiti, isi ja kissa lisäksi. Eri eläinten äänteitä tulee "vuh vuh" ja "röh röh" ja kirjasta osoittelee eläimiä. Kirjat on ruvennut muutenkin kiinnostamaan nyt enemmän, samoin sellainen nuppipalapeli. Omaa tahtoakin löytyy (mistä lie perinyt...) ja heittäytyminen lattialle ei ole mitenkään harvinaista. Syöminen on välillä aika temppuilua, vaikka periaatteessa syökin tosi hyvin (siis paljon!). Välillä puuro ei menisi millään ja välillä menee kaikki. No, neuvolantäti sanoi joskus, että näissä syömisasioissa ei kannata kovin herkästi huolestua. Emma syö jo oikeastaan kokonaan itse ja yleensä ei edes saa syöttää.

Pihalla Emma olisi varmaan koko päivän jos saisi ja hiekkalaatikkoleikit on kivoja. Kakkuja tehdään pontevasti. Pienillä kävelyillä käydään myös, niin että Emma itse haluaa kävellä. Keräilee yleensä käpyjä ja havunneulasia. Meillä on aika mukavasti nyt lapsia tässä taloyhtiössä 2kpl 3-vuotiaita ja yksi Emman ikäinen ja vielä pari vauvaa, joiden äidit on kotona, joten pihalla riittää seuraa. Tosin tälläviikolla ollaan eristäydytty, ettei tartuteta muita vesirokkoon. Päiväkodissa on myös mennyt ihan mukavasti ja Emma jää sinne aamuisin mielellään. Sieltäkin sanoivat, että aika touhukas tyttö ;)

Mitähän muita juttuja Emman on oppinut... Lentosuukkoja ainakin lähettelee ja yhtenä päivänä tässä antoi pontevasti suukkoja Serille ja äidille. Välillä sitten tulee näyttämään omaa  poskeaan ja siihen pitää antaa pusu. Napa ja nenä tiedetään myös ja vieraillekin ne pitää esitellä ja samaa odotetaan myös niiltä vierailta ;) Pottahommatkin on pienen tauon jälkeen alkaneet taas kiinnostaa, tai ainakin malttaa hetken potalla istua.

Keinuminen on kivaa Espoon-papan pihassa:


Hiekka lensi myös Savitaipaleella:

Sembalot käynnissä:


Hellesäässä vilvoittelua: