Treenit olivat mukavasti treeniryhmäläisemme kodin pihapiirissä ja uuden kodin lisäksi saimme ihastella vajaa 8 viikkoista bortsuneitiä, joka oli kyllä tosi suloinen!

Merrille otin taas kolme maalimiestä ja käskin muiden tuijottaa tarkkaavaisesti omaa toimintaani ja huomauttamaan heti, jos teen jotain kummallista. Pihassa oli paljon hajuja ja aukealla paikalla kova tuuli, joten Merri pyöri aluksi hieman ympäriinsä, kun ei varmaan osannut päättää mihin hajuista olisi tarttunut. Paikallisti sitten ensimmäisen, joka oli liiterin kulmalla ja itse tuijottelin taivaalle, kun koira tuli ilmaisemaan. ihan mukavasti Merri pysäytti mut istuutumalla eteeni.

Toiselle maalimiehelle lähtiessä Merri törmäsi vauhdilla entiseen hevosaitaukseen (oli sellaista siimaa), mutta mitään näkyvää vammaa tuosta ei tullut (varmasti kyllä tuntui, koska vauhdilla siihen törmäsi), eikä myöskään kammoa, koska hetkeä myöhemmin törmäsi siihen uudelleen, ei kyllä yhtä kovaa... Toisen ja kolmannen maalimiehen ilmaisu myös erinomaisesti ja ohjaajakin voi olla kohtuullisen tyytyväinen omaan toimintaansa. Sain nyt Merrin rauhoitettua hyvin ennen näytölle lähtöä, vielä saa kiinnittää huomiota siihen, että maalimiehet syöttelevät koiraa rauhallisesti. Hyvin siis syöttelivät tälläkin kertaa, mutta Merri on kyllä välillä käyttäytynyt paremminkin maalimiehillä.

Sunnuntain jälkeen olin vähän epätovoinen tuon ilmaisun suhteen, mutta tämä treeni taas sai itseluottamusta vähän ylöspäin. Kyllä se tästä, kun osaan itse olla huomaamatta ja ohjaamatta koiraa, luottaa siihen, että se kyllä ilmaisee ilman että mitenkään sitä avustan tai varmistelen.