Vihdoinkin päästiin kauan kaivattuihin NOME-treeneihin! Kahdella edellisellä kerralla olivat muut treenanneet ihan perus hakuruutua ja nyt aiheena oli hakuruutu motivoituna, eli ruudussa oli paljon dameja ja koiralla oli mahdollisuus nähdä, kun osaa niistä vietiin paikalleen.

Merri haki neljä damia nopeasti ja tehokkaasti ja palautti ne ihan hyvin, luovutuksissa olisi ehkä vähän parantamisen varaa... Sain neuvoa myös lähettämistapaan ja siihen, että mun kannattaa itse pysyä tooosi rauhallisena, kun Merri  aika helposti kuumenee.  No, niiden neljän haetun jälkeen Merrin haku sitten hieman lopahti. Jäin itsekin hieman liian kauaksi aikaa tahkoamaan hakuruudun yhteen kulmaan, jossa dami oli melko lähellä matalalla puussa. Merrillä oli siitä kyllä haju ja teki sen kanssa töitä, mutta ei löytänyt damia. Vaihdettiin paikkaa ja autoin jo koiraa menemällä itse sisemmälle hakuruutuun lähettämään. Lopulta Merri sitten lähti hakuruudun takareunaan ja toi vihdoin sen viidennenkin.

Treenissä meni moni aiemmin mallikkaasti sujunut asia poskelleen, mutta toisaalta eipä näitä asioita ole tullut pitkään aikaan treenattuakaan. Ensinnäkin mun täytyy Merri selvästi viritellä NOME-vaihteelle ennen treeniä, jotta varmasti tietää, mitä seuraavaksi ollaan tekemässä. Toisekseen meidän siirtymiset alueella oli yhtä nuuskuttelua ja kuseskelua, seuraamisesta ei tietoakaan. Pari namipalaa taskussa ensi kerralla voisi auttaa (nyt ei ollut nameja ollenkaan mukana). Kolmanneksi täytyy treenailla luovutuksia kotona, varsinkin kun muu kotitreenaus jää nyt aika vähälle, kun iltaisin on niin pimeää.

Seuraavat treenit on ensi lauantaina, aihe on sama ja nyt ollaan keskenämme kimppaporukan kanssa ilman vetäjiä.