Päivä 3:

Emma havahtui hereille aamulla klo 5.00 ja etsi kovasti tuttia tyynyn ja peiton alta. Kun ei löytynyt, alkoi raivoisa huuto ja huitominen (äiti otti syliin). Hetken siinä lauleltiin Uralin pihlajaa ja Emma rauhoittui mietteisiinsä. Puoli kuuteen saakka makasi sängyssä tuijotellen kattoon ja sitten noustiin ylös, kun uni ei tullut takaisin. Tehtiin aamupalaa ja huudeltiin isikin kuuden jälkeen syömään. Reipasta menoa aamutuimaan.

Päiväunille mentäessä huutoa riitti vain 6 minuuttia ;) Hyvin etenee siis operaatio!