Merrillä oli iso etsintä ja alueena metsäinen saari, jossa talviuintipaikka ja leirirakennus, 

Lähdin kiertämään saarta Merri liinassa, koska alueella oli jonkun verran ulkoilijoita. Polkua pitkin mentiin saaren vasenta reunaa ja aika pian jäältä tuli koiranulkoiluttaja, johon Merri hieman reagoi lähtemällä koiraa kohti korvat rusetilla. Hyvin totteli mun kieltoa ja jatkoi hommia polkua eteenpäin. Pian tultiin uimakopeille, joilla Merri reagoi jonkun verran, mutta sisälle ei päästy, kun olivat lukossa ja rakennuksen takana hajut loppuivat eikä lumessa näkynyt jälkiä. Uimakopin jälkeen tultiin saunalle ja saunalta tulevalla polulla Merrin olemus sähköistyi ja nosti polulta jäljen, jota ajoi vauhdikkasti. Lopussa sai ilmavainun kadonneista ja sieltä löytyivät retkeilijät kiven juurelta.

Palkan jälkeen alkoi sitten ensiaputoimet, joiden aikana Merri oli paikallamakuussa irti ja pysyi hienosti, vaikka sille välillä juteltiin ja kehuttiin. Olin tosi tyytyväinen sen käytökseen tässä tilanteessa, uramme alkutaipaleella olisi pelkkä vilkaisu saanut sen sekoamaan sukkiinsa, nyt vain katseli uteliaana.

Hienosti meni!