Meidän yhdistys on vihdoista viimein saanut rauniovuoron maanantaisin ja nyt oli meidän ryhmän vuoro tänä maanantaina. Mutta aloitetaan ensin aamun treenistä, jonka tein aamulenkillä. Paikkana oli tälläkertaa Veittijärven rannassa oleva epämääräinen joutomaa. Häiriönä oli tipsua (ehkä se oli kiinanpalatsikoira) ulkoiluttava tyttö ja mukana ollut ehkä Emmaa hieman vanhempi taapero. Oman lisänsä toi tietysti Emma, jota jouduin välillä pyydystämään milloin mistäkin kiipeilemästä... Alku meni ihan ok, eli Merri istui sivulla ja mitään ei tapahtunut (olemis-treeni siis), sitten rupesi tipsu olemaan jo aika lähellä ja Merri nousi pari kertaa seisomaan ja vinkui samalla. Tässävaiheessa sitten jouduin pyydystämään Emman pois tipsun kimpusta ja Merri tuli samalla mukana ja haistelivat pikkukoiran kanssa vähän aikaa. Tämän jälkeen pikkukoira ei enää yhtään kiinnostanut Merriä ja lopuksi sain tosi hyvät paikalla istumiset. Tässä treenissä oli hyvää ja huonoa. Huonoa oli se, että Merriä häiritsi niinkin paljon tuo toinen koira. Tosin sitä talutti pieni tyttö ja käyttäytyivät varmaan koiran näkökulmasta vähän erikoisesti, kun kiertelivät ja kaartelivat pikkuhiljaa meitä kohti. Hyvää taas oli nuo paikallaistumiset, ei tarjonnut maahan menoa kertaakaan.

Rannassa Seri sai hakea damia vedestä ja Merri sai taas vain olla. Ihan hyvin meni, vaikka höyry näytti pursuvan korvista ulos ilmeestä päätellen ;)

Rauniotreeneissä tuli vähän haikea olo, kun jään nyt sitten tauolle. Itse treeni meni ihan hyvin, Merri oli mielestäni hyvin kuulolla ja sain sen liikkumaan hyvin siellä missä halusinkin. Ensimmäinen maalimies oli putkessa ja Merriä selvästi hieman jännitti putkeen meno, meni kuitenkin. Liikkui rohkeasti kasoilla ja erilaiset alustat eivät tuottaneet mitään ongelmia. Meillä on kuitenkin tosi vähän rauniokokemusta, pari kertaa Merrin ollessa n. vuoden ikäinen. Toisen maalimiehen paikallistamisessa olikin sitten haastetta, ensin Merri oli eri puolella tarkastamassa toista kasaa, kun menimme ensimmäisen kerran piilon ohi, toisella kertaa kaikki seuraajat olivat hassusti levällään siinä kohdassa ja kolmannen kerran ohi sahatessa mm löytyi. Pallo loppupalkkana ei ollut ihan niin ykkösjuttu kuin pupu oli aiemmin, mutta menetteli vähän aikaa Merrin mielestä.

Treenien lopuksi annettiin Kielon ja Merrin riehua vähän aikaa yhdessä. Merri oli aika päällekäypä... Onneksi Kielo tajusi juosta kovaa ja hetken ryynäsivät täysillä ympäri pusikkoa. Merri vaan on joidenkin narttujen kanssa tosi rasittava, toisten kanssa taas ihan herrasmies...